39 % tyytymättömiä lämpötilaan – mitä tutkimukset kertovat toimiston olosuhteista?

Kansainvälisessä työympäristötutkimuksessa 39 % vastaajista oli tyytymättömiä toimitilojen lämpötilaan. Tutkimusaineisto käsitti yli 90 000 vastaajaa lähes 900 rakennuksesta, joista suurin osa oli toimistoja.

Toimiston sisäympäristö vaikuttaa työpäivään enemmän kuin moni ajattelee. Usein huomio kiinnittyy ensin näkyviin asioihin: kalusteisiin, tilaratkaisuihin, valaistukseen ja akustiikkaan. Ilmanlaatu ja lämpöolot jäävät helposti taustalle, kunnes ne alkavat häiritä.

Tunkkainen, liian lämmin, liian viileä tai vetoisa tila voi vaikeuttaa keskittymistä ja tehdä työnteosta raskaampaa. Kyse ei ole vain mukavuudesta. Tutkimukset osoittavat, että toimiston ilmanlaatu ja lämpöolot voivat vaikuttaa myös siihen, miten hyvin suoriudumme tietyistä työtehtävistä.

Mistä toimiston ilmanlaatu muodostuu?

Vietämme noin 90 % ajastamme sisätiloissa, joten suurin osa hengittämästämme ilmasta on sisäilmaa. Siksi sisäilman laadulla on suuri merkitys hyvinvoinnillemme.

Toimistossa ilmanlaatuun vaikuttavat monet tekijät: ilmanvaihto, ihmisistä ja materiaaleista syntyvät epäpuhtaudet, tilan käyttöaste, siivous ja ulkoilman laatu. Ilmanvaihdon tehtävä on tuoda tilaan raitista ilmaa ja poistaa epäpuhtauksia.

Työterveyslaitoksen mukaan sisäympäristö on laajempi kokonaisuus kuin pelkkä hengitysilma. Siihen kuuluvat myös lämpöolot, ääniympäristö, valaistus ja tilojen käytettävyys.

Arjessa tilaa ei yleensä arvioida mittareiden kautta. Ihminen huomaa ensin sen, tuntuuko ilma raikkaalta, väsyttääkö tilassa, paleleeko, kuumottaako tai häiritseekö veto. Siksi teknisesti hyväksyttävä tila ei aina takaa tyytyväisiä käyttäjiä.

Miksi kaikille sopivaa toimistolämpötilaa on vaikea löytää?

Yhdelle toimiston lämpötila on sopiva, toinen palelee ja kolmannella on liian kuuma. Kyse ei ole pelkästään mieltymyksistä. Lämpöviihtyvyyteen vaikuttavat ilman lämpötilan lisäksi muun muassa ilman liike, pintojen lämpötila, kosteus, vaatetus ja ihmisen aktiivisuustaso. Työsuojeluhallinnon mukaan kevyessä istumatyössä suositeltu lämpötila on 21–25 °C.

Vaikka toimiston lämpöolot olisivat laskennallisesti ihanteelliset, kaikki eivät silti välttämättä viihdy. ISO 7730-standardin mukainen lämpöviihtyvyysmalli ennustaa, että parhaissakin olosuhteissa noin 5 % ihmisistä on tyytymättömiä lämpöoloihin. Tämä havainnollistaa, miksi yhtä kaikille sopivaa lämpötilaa on vaikea löytää.

Myös Työterveyslaitos nostaa lämpötilan ja ilmanlaadun esiin työntekijöiden hyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä. Lämpöoloja ei siis kannata tarkastella vain teknisenä lukemana, vaan myös sen perusteella, miten ihmiset kokevat tilan.

Mitä tapahtui, kun lämpötila nousi kuudella asteella?

Turun ammattikorkeakoulun Ilma, ääni ja tunne -tutkimusryhmässä työskentelevä erikoistutkija Henna Maula on tutkinut kollegoineen lämpötilan ja ilmanvaihdon vaikutuksia työskentelyyn.

Maulan ja kollegoiden laboratoriotutkimuksessa 33 osallistujaa työskenteli kahdessa eri lämpötilassa, 23,5 ja 29,5 asteessa. Ilmanvaihto pidettiin molemmissa tilanteissa samalla tasolla.

Lämpöoloihin tyytymättömien osuus oli viileämmässä tilanteessa 30 %, mutta lämpimämmässä jopa 91 %. Osallistujat kokivat myös enemmän keskittymisvaikeuksia ja pitivät lämpimämpää ympäristöä vähemmän sopivana pitkäkestoiseen työskentelyyn.

Vaikutus näkyi myös työsuoriutumisessa, mutta ei kaikissa tehtävissä. Lämpimämmässä ympäristössä suoriutuminen heikkeni yhdessä työmuistia mittaavassa tehtävässä. Muissa tutkituissa tehtävissä vastaavaa heikkenemistä ei havaittu.

Tulos kertoo, että lämpötila voi vaikuttaa selvästi siihen, miten työskentelyolosuhteet koetaan. Vaikutukset varsinaiseen työsuoriutumiseen riippuvat kuitenkin myös työtehtävistä.

Mitä CO₂-pitoisuus kertoo toimiston ilmanvaihdosta?

Toimiston ilmanlaatua arvioidaan usein hiilidioksidipitoisuuden eli CO₂-tason avulla. Hiilidioksidia kertyy huoneilmaan ihmisten hengityksestä, joten korkea pitoisuus voi kertoa riittämättömästä ilmanvaihdosta suhteessa tilan käyttäjämäärään. CO₂ ei kuitenkaan yksin kerro koko sisäilman laadusta.

Maulan ja kollegoiden tutkimuksessa 36 osallistujaa työskenteli kahdessa erilaisessa ilmanvaihtotilanteessa. Tehokkaamman ilmanvaihdon aikana CO₂-pitoisuus oli 540 ppm ja vähäisemmän ilmanvaihdon aikana 2 260 ppm (ppm = miljoonasosaa). Huoneen lämpötila pysyi molemmissa tilanteissa samana, 23,5 asteessa.

Vähäisemmän ilmanvaihdon aikana osallistujat suoriutuivat hieman heikommin tiedonhakutehtävissä sekä kokivat enemmän kuormitusta ja energian puutetta.

Yllättävää oli, että osallistujat huomasivat eron ilman raikkaudessa vain kokeen alussa. Ilma ei siis välttämättä tunnu selvästi huonommalta, vaikka ilmanvaihto olisi vähäisempi. Pelkkä raikkauden tunne ei aina kerro, kuinka hyvin ilmanvaihto toimii.

Miksi sama lämpötila voi tuntua erilaiselta?

Maulan ja kollegoiden tutkimuksissa havaittiin myös toinen kiinnostava ilmiö: ilmanlaatu ja lämpöolot vaikuttavat siihen, miten toinen olosuhde koetaan.

Lämpötilatutkimuksessa osallistujat kokivat tunkkaisuuden häiritsevän työskentelyä enemmän lämpimämmässä ympäristössä, vaikka ilmanvaihto pysyi samana.

Ilmanvaihtotutkimuksessa havaittiin puolestaan yhteys myös toiseen suuntaan. Vähäisemmän ilmanvaihdon aikana osallistujat kokivat lämmön häiritsevän työskentelyä enemmän, vaikka huoneen lämpötila ei muuttunut.

Sama lämpötila voi siis tuntua häiritsevämmältä, kun ilmanvaihdon olosuhteet muuttuvat. Vastaavasti lämmin ympäristö voi saada ilman tuntumaan tunkkaisemmalta ilman, että ilmanvaihtoa on vähennetty.

Jos toimisto tuntuu liian lämpimältä tai tunkkaiselta, pelkkä lämpötilan säätäminen ei välttämättä ratkaise ongelmaa. Kannattaa tarkistaa myös, riittääkö ilmanvaihto tilan käyttäjämäärään nähden ja miten ilma liikkuu työpisteillä.

Miten huono ilmanlaatu ja lämpöolot näkyvät työpäivässä?

Sisäympäristön ongelmat eivät aina näy yhtenä selvänä vikana. Usein ne huomataan toistuvina havaintoina: tila tuntuu tunkkaiselta, veto häiritsee tai jotakin työpistettä aletaan vältellä.

Arjen merkki	Mitä se voi kertoa?	Mitä kannattaa tarkistaa?
Tila tuntuu tunkkaiselta päivän lopussa	Ilmanvaihto ei välttämättä vastaa tilan käyttöastetta	Ilmamäärät, CO₂-pitoisuus ja henkilömäärä
Työntekijät palelevat tai hikoilevat samassa tilassa	Lämpöolot koetaan eri tavoin	Lämpötila, vaatetus, ilman liike ja työpisteiden sijainti
Veto häiritsee keskittymistä	Ilmavirtaus voi aiheuttaa paikallista epämukavuutta	Ilman liikenopeus, ilmavirtauksen aiheuttaja sekä työpisteiden sijoittelu
Tila koetaan väsyttäväksi	Olosuhteet voivat olla yksi kuormitukseen vaikuttava tekijä	Ilmanvaihto, lämpöolot ja käyttäjäpalaute

Väsymys, päänsärky ja silmien kuivuminen voivat johtua monista syistä. Pelkkien oireiden perusteella ei voi päätellä, että ongelma johtuu sisäilmasta.

Mittaukset ovat tärkeitä, mutta ne eivät yksin kerro, miten eri ihmiset kokevat saman tilan. Siksi sisäympäristön arvioinnissa tarvitaan sekä mittaustietoa että käyttäjien kokemuksia.

Sisäympäristöön kuuluu myös ääniympäristö. Olemme käsitelleet aiemmassa blogissamme tarkemmin sitä, miten toimiston ääniympäristö vaikuttaa työtehoon ja työviihtyvyyteen.

Kuka vastaa toimiston sisäympäristöstä?

Kun toimiston ilmanlaadussa tai lämpöoloissa havaitaan ongelmia, niiden selvittäminen edellyttää usein yhteistyötä kiinteistön omistajan ja tiloja käyttävän yrityksen välillä.

Rakennuksen omistaja vastaa yleensä rakennuksen teknisistä järjestelmistä sovitun vastuunjaon mukaisesti. Vuokralaisen kannattaa puolestaan varmistaa jo tiloja valitessaan, että ilmanvaihto ja lämpöolot soveltuvat suunniteltuun käyttöön ja henkilömäärään. Jos olosuhteissa havaitaan ongelmia, kannattaa pyytää esimerkiksi ilmanvaihdon toiminnan ja ilmamäärien tarkistamista.

Työnantajalla on lisäksi velvollisuus huolehtia turvallisista ja terveellisistä työolosuhteista. Työterveyslaitoksen ohjeissa käsitellään eri osapuolten vastuita, ja työsuojeluhallinto ohjeistaa työpaikan lämpöolojen arvioinnissa.

Miksi ilmanvaihto on tärkeää äänieristetyssä työtilassa?

Kun toimistoon lisätään äänieristettyjä puhelinkoppeja, työhuoneita tai neuvottelutiloja, huomio kiinnittyy usein ensin äänieristykseen. Saako tilassa puhua rauhassa ja pysyvätkö keskustelut yksityisinä?

Äänieristys ei kuitenkaan yksin riitä. Suljetussa työtilassa ilmanvaihdon pitää vastata tilan käyttäjämäärää ja käyttötarkoitusta. Tämä korostuu etenkin pidemmissä videopalavereissa ja keskittymistä vaativassa työssä.

Toimiva ilmanvaihto on tärkeää myös silloin, kun tilassa vietetään pidempiä aikoja. Ilman tulee vaihtua riittävästi, mutta samalla on tärkeää, ettei ilmanvaihto aiheuta häiritsevää ääntä tai vedon tunnetta.

Octacellin äänieristetyissä tiloissa on koneellinen ja hiljainen ilmanvaihto, jonka tehoa käyttäjä voi itse säätää tarpeen mukaan. Ilmanvaihdon kapasiteetti vaihtelee tilan koon mukaan. Pienimmissä yhden hengen tiloissa ilmavirta on noin 25 litraa sekunnissa ja suurimmissa tiloissa jopa 125 litraa sekunnissa.

Hyvä äänieristetty työtila ei siis ole vain hiljainen. Sen pitää myös tuntua miellyttävältä käyttää.

Tutustu Octacellin tuotteisiin.

Mitä tästä kannattaa muistaa?

Toimiston ilmanlaatu ja lämpöolot eivät vaikuta vain viihtyvyyteen. Tutkimuksissa on havaittu vaikutuksia myös keskittymiseen ja suoriutumiseen tietyissä työtehtävissä.

Yhtä kaikille sopivaa lämpötilaa tai ilmanvaihtoasetusta ei kuitenkaan ole. Siksi toimiston olosuhteita kannattaa tarkastella kokonaisuutena. Mittausten lisäksi on tärkeää kuunnella tiloja käyttävien ihmisten kokemuksia ja puuttua olosuhteisiin, jotka toistuvasti häiritsevät työskentelyä.

Löytyykö toimistostanne oikea paikka keskittymiselle ja puheluille?

Asiantuntijamme auttavat arvioimaan, millaiset äänieristetyt työtilat tukisivat puheluita, palavereita, hybridityötä ja keskittymistä tiloissanne.

Ota yhteyttä, niin katsotaan yhdessä teille sopiva ratkaisu.